Vuoksen laulu tapahtuu Imatran rajaseudulla, Vuoksen varrella. Päähenkilö Marja (kaunisääninen Roosa Lehtinen) asustelee syrjätilalla vanhemman ja karhun raateleman Juhan (Jarno Huuhtanen) kanssa. Liitto ei vaikuta kovin onnelliselta ja erikseenkin pariskunta nukkuu. Ilmankos lapsia ei ole siunaantunut. Talouteen kuuluu myös Kaisa-piika (Reetta Ylitalo). Sitten paikalle pelmahtaa Shemeikka (Rami Mäkelä), kauppamies rajan takaa, ja pyyhkäisee kirjaimellisesti jalat Marjan alta. Samaan syssyyn taloon ilmestyvä karsea anoppi (oivallinen Marja Sorjonen) viimeistelee sitten Marjan lähtöpäätöksen kälätyksineen. Vaan eipä ole elämä yhtä onnea ja auvoa Shemeikan kotonakaan. Talossa kuria ylläpitää korskea äiti (Heli Pitkänen) ja liuta edellisiä "kesätyttöjä", jotka huolehtivat Shemeikan muista tarpeista. Selkeästi Shemeikka jatkaa isänsä perinteitä mm. naisasioissa.
Aika melodramaattinen, ja asetelmiltaan hieman vanhanaikainen kolmiodraama. Näytelmä on hyvin suomifilmimäinen, ja ehkäpä juuri siksi Rami Mäkelä on vallan oivallinen valinta pääosaan. Mies on suomifilmimäisen renttu/sankarin ruuumiillistuma, taas tässäkin roolissa. Vähän herätti murmutusta ja pohdintaa tämä mies vie ja nainen vaan vikisee -tyylinen juttu, vuonna 2019. Mutta näinhän se tuohon maailman aikaan meni. Tarkkaa aikaa tapahtumille ei ole, mutta 1700-luku voisi olla aika passeli, koska Marjasta puhutaan ruotsalaisena. Teksti ja kieli on aika runollista, riimillistä, sellaista kalevala-henkistä ja kesäisen lempeää.
Kennonnokan kesäteatterin miljöö on aina vaan yhtä upea, ja taas sitä hyödynnettään upeasti. Huillan Tapsan lavastuksissa silmä lepää, ja aitat, pirtit ja kalamajat istuvat maisemaan niin kuin olisivat olleet siellä aina. Perinteisestä riukuaidasta puhumattakaan. Alue on tosi leveä ja syvä, ja sisääntulot tapahtuvat milloin mistäkin puskista. Tilan kokonaiskäytöstä siis myös pisteet! Myös Heli Roinisen puvustus ansaitsee kunniamaininnan. Varsinkin Shemeikan ja hänen miestensä (ja naisväen myös) asut ovat todella näyttäviä. Ja sittenhän on vielä viiden tuomenkukan vihreät hulmuavahelmaiset mekot!
Jos tällä kertaa oivallinen anoppi meinasi varastaa koko show'n, niin myös Shemeikan mieskolmikosta Jesse Palosaari ja Markus Pärssinen upeine akrobaatti/trikkausloikkineen teki vaikutuksen. Huh!
Koska kyseessä on musiikkinäytelmä niin lauluja saadaan. Aleksi Laukkonen on säveltänyt suurimman osan esityksen musiikista; sanat ovat Heli Pitkäsen käsialaa. Kunnianhimoista on tehdä kesäteatteriesitykseen oma musiikki, mutta kyllä se kannattaa. Surumielisiä, kaihoisia lauluja, joita laulutaitoiset esiintyjät tulkitsevat hyvin. Musiikin lisäksi hienosti naamioiduista lavakaiuttimista kuului myös monipuolisia ääniefektejä; mm. lintuja, vettä ja lehmiä (Janne Perttulan tekosia nämä).
Hieman yllätyksetön ja monessakin mielessä aika vanhanaikainen esitys, mutta varmaankin juuri sitä mitä iso osa tämänkin kesäteatterin vakikatsojista odottaa ja toivoo. Nytkin kolme bussilastillista hieman iäkkäämpiä ihmisiä (ja me kaikki muut siihen päälle) poistui katsomosta tyytyväisinä. Tuttua ja turvallista, hyvin tehtyä peruskesäteatteria.
Kuvien copyright Pasi Aittokumpu.
Näin esityksen ilmaisella pressilipulla.
Vuoksen laulu sijoitetaan Imatran seudulle, mutta sieltä piipahdetaan tämän tästä Uhtuaan, jonne matkaa on 700 km. Marja suunnistaa sieltä kotiin - ei Koivun ja tähden avulla, vaan kotoista vaaraa silmäillen. Uhtua on Kalevalan laulumailla Vienan Karjalassa ja Vuoksi lähtee Imatralta ja menee läpi Kannaksen Laatokkaan. Voi tietysti sanoa, että taiteessa kaikki on mahdollista. Ja saakin olla.
VastaaPoistaTäysiä katsomoita toivotellen Kaarina Perola.
Tarkkaan ottaen käsikirjoitus on Juhani Ahon ja sovitus tai dramatisointi Heli Pitkäsen.
VastaaPoistaKaarina Perola
dramaturgi
Joo, näinhän se varmaan oli, mutta kun en ole lukenut sitä Juhani Ahon tekstiä, niin olin käsiohjelman ja kotisivujen tietojen varassa tässä.
PoistaMinä olen tyrmistynyt, kun nykyisin ei alkuperäiinen käsikirjoittaja unohdetaan. Myrskyluodon Maijan käsikirjoittajaksi sanotaan Jussi Helminen eikä Anni Blomqvistista ole mainintaa käsiohjelmassa. Jollei olisi ollut Annia ei olisi Myrskyluodon Maijaakaan. Mikä möly siitä syntyisi, jos sovittaisin Seitsemän veljestä ja panisin käsikirjoittajaksi Kaarina Perola. Kivaa kesää ja lisää Melua teatterista.
PoistaTotta turiset! Kyllä alkutekstin kirjoittaja, ja sen maininta, on tuikitärkeää!!
PoistaKun nykyisin alkuperäinen käsikirjoittaja unohdetaan ....piti olla.
VastaaPoista